Täysistunto 2024 pidettiin Tukholmassa 27.–28. huhtikuuta

Vuoden 2024 täysistuntoon, Radisson Blu Waterfrontissa Tukholmassa, osallistui 50 henkilöä, joista 40 oli edustajia ja kuusi valtuuskunnan puheenjohtajiston jäseniä. Täysistunto oli tuttuun tapaan niin sanottu lounaasta- lounaaseen -tapahtuma, jossa täysistunto alkoi 27. huhtikuuta klo 11:00 lounaalla ja päättyi 28. huhtikuuta klo 11:30 lounaaseen.

Täysistuntopäivä 1

Ensimmäisen päivän ohjelma alkoi valtuuskunnan puheenjohtajan Markus Marttilan julistaessa kokouksen avatuksi.  Sekä koollekutsumisen, täysistunnon ohjesäännön, että edustusvaltuuksien hyväksymisen jälkeen ohjelmassa oli epävirallisempia kohtia.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Markus Marttila avaa kokouksen.

Viihdettä

Vuoden 2020 Delegaatiolaulukilpailun finalisteihin kuulunut musiikkitaiteilija Katri Immonen tarjosi itse kirjoittamaansa suomalaista laulua ja musiikkia, mutta myös vanhoja suomalaisia ikivihreitä.
Tapio Kantokoski piti lyhyen esityksen järjestyksestä Sotien 1939-45 Perinneyhdistys ry, joka valittiin toisena päivänä valtuuskunnan uudeksi jäseneksi, äänin 18 puolesta ja 15 vastaan.

Katri Immonen

Opinnäytetyökilpailun voittaja

Ohjelmaan kuului myös Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan järjestämä korkeakouluopiskelijoiden opinnäytetyökilpailun voittajien palkintojenjakotilaisuus. Palkinnon voitti Irina Littner teoksellaan Resurssikirjastot ja yleiset kirjastot yhteistyössä: Kiinnittäen erityistesti huomiota ruotsinsuomalaiseen kansalliseen vähemmistöön - Resursbibliotek och folkbibliotek i samverkan: För att särskilt uppmärksamma den nationella minoriteten sverigefinnar (2023, Linnéuniversitetet) Hän sai 10 000 kruunun palkinnon ja kukkia.  Ellen Kujanpää sai kunniamaininnan kandidaatintutkielmastaan, Suomen kokemus koskee: Tutkimus siitä, miten yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat ruotsinsuomalaisten suhteeseen etniseen identiteettiinsä - Den finska erfarenheten värker: En studie om hur samhälleliga faktorer påverkar sverigefinnars relation till sin etniska identitet (2022, Malmö Universitet). Ville Niva sai myös kunniamaininnan ja osallistui digitaalisesti kertoen kandidaatintutkielmastaan Ihmisen jäännökset, palauttaminen ja sovinto: sosiologinen tutkimus hyvityksestä - Mänskliga kvarlevor, återlämning och försoning: En sociologisk studie om upprättelse (2022, Luleå tekniska universitet).

Irina Littner

Ryhmätyö ja komiteat

Ruotsalaissuomalaisesta totuuskomissiosta tehtiin ryhmätyö ja valittiin komitea muotoilemaan kokouksen julkilausunnon. Julkilausumakomitea sai itse päättää aiheen ja aiheeksi tuli ”Miten ruotsalaissuomalainen kulttuurikriisi voidaan estää”. 

Kokousvirkailijoiden valinta

Virallinen ohjelma alkoi sillä, että Jouni Slagner ja Anita Rundgren valittiin kokouksen puheenjohtajiksi, Tiina Mauritzell ja Sinikka Lindquist sihteereiksi, Erika Boije ja Hannele Oikarinen tarkistajiksi ja Pirkko Karjalainen ja Martti Paananen ääntenlaskijoiksi.

Tiina Mauritzell, Sinikka Lindquist, Anita Rundgren ja Jouni Slagner

Valtuuskunnan talous

Aamupäivän aikana keskusteltiin muun muassa taloudesta ja tilintarkastuskertomuksesta, jonka luki tilintarkastaja Harri Harju.  Täysistunto päätti hyväksyä tilinpäätöksen ja myöntää puheenjohtajistolle vastuuvapauden varainhoitovuodelta 2023.

Vaalivaliokunnan työ

Vaalivaliokunnan puheenjohtaja Niina Slagner esitteli lyhyesti vaalivaliokunnan työskentelyä ja muun muassa sitä, miten se on tehnyt päätöksensä puheenjohtajiston varajäsenen nimittämisestä.

Täysistuntopäivä 2

Maukkaan illallisen, mukavan seuran ja hyvin nukutun yön jälkeen osallistujat kokoontuivat aamupäiväksi käsittelemään muun muassa sääntömuutoksista.

Valtuuskunnan puheenjohtajiston valinta

Valtuuskunnan jäsenet valittiin ja uuden puheenjohtajiston kokoonpano on seuraava:

• Markus Marttila, jatkaa vielä yhden (1) vuoden puheenjohtajana.
• Heli Lindström, valittiin varapuheenjohtajaksi kahdeksi (2) vuodeksi.
• Maarit Jaakkola, jatkaa vielä yhden (1) vuoden jäsenenä.
• Anders Eriksson, valittiin jäseneksi kahdeksi (2) vuodeksi.
• Johanna Suban, valittiin täytevaalilla Maija Volan tilalle yhdeksi (1) vuodeksi.
• Richard Bexelius (puheenjohtajiston uusi jäsen) valittiin puheenjohtajiston varajäseneksi yhdeksi (1) vuodeksi.

Täysistunto päätti myös korottaa puheenjohtajiston jäsenten palkkioita.

Raportit ja tiedotusasiat

Ryhmätyöt esiteltiin ja julkilausumakomitea esitteli julkilausumansa siitä, miten ruotsalaissuomalainen kulttuurikriisi voidaan estää ”Förebygg sverigefinsk kulturkris: Språkcentrens finansiering måste garanteras i regeringens höstbudget”, mikä hyväksyttiin pienin muutoksin. Julkilausuma lähetettiin seuraavalla viikolla medialle ja asianomaisille päätösvaltaisille.
Kokouksen päätteeksi jätettiin tilaa myös tiedotusasioille, joissa:

• Richard Bexelius, valtuuskunnan puheenjohtajiston uusi varajäsen, esitteli itsensä.
• Wivan Nygård-Fagerudd, Suomen instituutin uusi johtaja, esitteli itsensä.
• Helena Kivisaari ja Aulikki Lundgren kertoivat osallistujille ruotsinsuomalaisten tärkeistä ja ajankohtaisista asioista Ruotsissa.

Richard Bexelius

Päättyminen

Klo 11.22 kokous julistettiin päättyneeksi ja puheenjohtaja kiitti kaikkia osallistujia todella luovasta kokouksesta, jossa oli hyvä ilmapiiri. Hän kiitti myös kokousvirkailijoita pienellä Marimekko-kulholla.

Teksti: Tiina Mauritzell, Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta
Kuvat: Kai Kangassalo

Lisätietoa alla olevien linkkien kautta:

Täysistunto 2024 -pöytäkirja (pdf)

Täysistuntoasiakirjat esitteessä (pdf)

Säännöt 2024 (pdf)

Täysistunnon julkilausuma (pdf)

Lehdistötiedote totuuskomissiosta (pdf)

Karlskoga
– vuoden 2023 ruotsinsuomalainen kunta

Valtuuskunnan kunnianosoitus luovutettiin Karlskoganin edustajille
Luulajassa 16. huhtikuuta 2024. Lue lisää...

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan vähemmistökielipalkinto 2023
Markku Peuran muistoksi

Kaisa Syrjänen Schaalille!

Lehdistötiedote

Valtuuskunnan kunnianosoitus luovutettiin Luulajan edustajille Skövdessä 24. huhtikuuta 2023.

Perustelut kunnianosoitukselle:

Luulajan lapsi- ja koulutuslautakunta on luonut esikoulun ja koulun suomenkieliseen opetukseen  suunnitelman, jota toteutetaan asteittain. Kunnalla on kaksikielinen esikoulu, jossa on kaksi  suomenkielistä osastoa. Lapset oppivat suomea kielikylpymenetelmällä. Peruskouluun on avattu ns.  kielisolmu, eli språknod, jossa lapset saavat kieli- ja kulttuuritukea suomeksi vähintään kolme tuntia  viikossa. Siellä on myös tavoitteena kaksikielisen opetuksen käynnistäminen. 

Kunnan tukikeskus on kehittänyt kielilaukun ja kulttuurilaukun. Suomenkielistä kielilaukkua  käytetään pienimpien lasten neuvonpitojen tukena. Kulttuurilaukun avulla opetetaan kaikille lapsille  kansallisista vähemmistöistä ja herätetään lapset kiinnostumaan kielestä ja kulttuurista leikin avulla. 

Kaupunginkirjasto on palkannut lukion suomenkielisiä oppilaita lukemaan satuja lapsille, jotta nuoret  havaitsisivat, että suomen kielestä on käytännön hyötyä. 

Kunta on kutsunut nuoria neuvonpitoon tapaamiskeskus Navetissa. Tapaamisen tuloksena perustettiin  kielikahvila.

Luulajan kunnan kunnanhallituksen puheenjohtaja kutsuu kansallisten vähemmistöjen edustajia  neuvonpitoon ja sen lisäksi myös eri lautakunnat pitävät neuvonpitoja kansallisten vähemmistöjen  kanssa. 

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta toteaa, että Luulajan kunta on  kehittänyt kansallista vähemmistökieli suomea luovasti ja pitkäjännitteisesti lain hengen mukaisesti ja  siksi kunta on valittu vuoden 2022 vähemmistökunnaksi. 

***

Kunnianosoituksen Luulajalle luovuttivat Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Markus Marttila ja varapuheenjohtaja Heli Lindström.

Puheenjohtajisto tutustumassa Skövden
suomenkieliseen vanhustenhoitoon 20.1. 2023

Ekedalin vanhustenkeskus. Kuva: Skövde kommun

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta on myöntänyt vuoden 2022 vähemmistökielipalkinnon  Ruotsin Suomalainen -lehden vastaavalle julkaisijalle ja päätoimittajalle Tapani Kekille. 

Valtuuskunta pitää tärkeänä sitä, että ruotsinsuomalaisella vähemmistöllä  on käytettävissään viestimiä omalla äidinkielellään. Suomenkieliset viestimet ovat edellytys vähemmistölain mukaiseen kansallisen  vähemmistökielen suojelemiseen, edistämiseen ja elvyttämiseen. Ruotsin Suomalainen -lehteä on julkaistu kuusi vuosikymmentä ja Tapani Kekki on toiminut  lehden vastaavana julkaisijana ja päätoimittajana parisenkymmentä vuotta. Kekki on kehittänyt lehteä paperilehdestä verkkolehteen ja äänilehdeksi. 

Kekki aloitti toimittajauransa kulttuuritoimittajana Suomessa ja on sittemmin vaalinut  ruotsinsuomalaisuutta ja suomen kieltä kymmenien vuosien ajan Ruotsissa. 

Palkinto luovutettiin vanhustenhoitoa käsittelevän seminaarin yhteydessä Suomen suurlähetystössä Tukholmassa 21. lokakuuta. 

Tilaisuuden avasivat Suurlähetystön ministeri Janne Jokinen ...

ja Valtuuskunnan puheenjohtaja Eivor Olofsson.

Jonas Engelbrektsson, avdelningschef, vård och omsorg, Skövde, luennoi otsikolla "Suomenkielinen hoito ja hoiva Ekedalin hoivakodissa Skövdessä".

Anu Niskanen, suomenkielen hallintoalueen koordinaattori,
luennoi otsikolla "Suomenkielinen hoito ja hoiva on
kielikylpy henkilökunnalle".

Susanne Rolfner Suvanto, projektledare vid Nationellt kompetenscentrum anhöriga samt verksamhetsansvarig för Omvårdnadsinstitutet, luennoi otsikolla
"Vanhat ruotsinsuomalaiset ja sotamuistot. Kertomusten,
kielen ja kulttuurin merkitys".

Valtuuskunnan varapuheenjohtaja Markus Marttila esitteli
tulokset kartoituksesta "Kansallisten vähemmistöjen tilanne vanhustenhoidossa".

Vuoden 2021 ruotsinsuomalainen kunta:

Valtuuskunnan kunnianosoitus luovutettiin Skövdelle Haningessa 9. kesäkuuta 2022

Vuoden 2021 ruotsinsuomalaiseksi vähemmistökunnaksi on valittu Skövde, joka on ylläpitänyt ja kehittänyt vähemmistötyötään kansallisen vähemmistölain hengen mukaisesti ja pitkäjänteisesti. Skövden kunta on kannustanut ja kouluttanut henkilökuntaansa opiskelemaan suomen kieltä. Suomen kielen taitoa pidetään erityisansiona kunnan hoiva-, hoito- ja opetushenkilökunnalle uutta henkilökuntaa haettaessa.

Perustelut:
Skövde on tarjonnut suomen kielen opetusta niin alkeis- kuin jatkokoulutuksessa. Kunta on maksanut suomen kielen kurssin hoivatyöntekijöille sekä lasten parissa työskentelevälle henkilökunnalle. Samoin kunta on avustanut myös yksityistä Finlandiakotia niin, että heidän henkilökuntansa on saanut koulutusta suomen kielessä. Koulutuksen ajaksi kunta on hankkinut sijaiset kunnan osanottajille.

Vuonna 2021 Vanhustenkeskus Ekedal Skövdessä haki erityisesti kaksikielistä henkilökuntaa ja onnistui palkkaamaan sinne sekä suomen- että ruotsinkieltä hallitsevia henkilöitä kahdelle suomenkieliselle osastolle, jotka avattiin keväällä 2021.

Skövden kunta on selvittänyt erityisesti hoiva- ja hoitohenkilökuntansa, mutta myös kouluhenkilökunnan suomen kielen taidot säännöllisin väliajoin. Kunta on selvittänyt aikaisemmin kaikkien kunnan työntekijöiden suomen kielen taitoa. Tässä suuressa selvityksessä kävi ilmi, että kunnan palveluksessa oli monia suomenkielisiä, joista kunnalla ei ollut aiemmin tietoa.

Skövden kunnassa on myös panostettu kieleen ja kulttuuriin eri tavoin ja eri-ikäisille yhteistyössä yhdistyksien kanssa tavoitteella, että puhalletaan yhteen hiileen suomen kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi ja edistämiseksi.

***

Kunnianosoituksen Skövdelle luovutti Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Eivor Olofsson. Valtuuskuntaa tilaisuudessa edusti myös Valtuuskunnan sihteeri Sinikka Lindquist.

Kuvat: Martin von Pfaler

Vähemmistökielipalkinto 2021 Anders Erikssonille

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta myöntää vuoden 2021 vähemmistökielipalkinnon Markku Peuran muistolle Anders Erikssonille. Palkinnon luovutus tapahtui Suomen suurlähetystössä Tukholmassa 1. lokakuuta. Perustelut

Suomen suurlähetystön ja Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan seminaari

Suurlähetystön konsulipalvelut

Suurlähetystön konsulipalveluista kertoivat konsuli Pia Helin ja konsulin assistentti Eila Kaltiokumpu.

Positiivisia esimerkkejä neuvonpidosta vähemmistön kanssa

Lopuksi

Valtuuskunta lahjoitti tilaisuuden osanottajille kännykkätelineen!

Kuvat: Kai Kangassalo

Valtuuskunnan 21. täysistunto 2021

Täysistunto pidettiin 18.–19. syyskuuta Tukholmassa. Paikalla oli 27 edustajaa, puheenjohtajisto, yksi tarkkailija ja yksi toimitsija. Digitaalisesti kokoukseen osallistui yhdeksän edustajaa. Täysistunnon avasi puheenjohtaja Eivor Olofsson, minkä jälkeen puheenjohtajiston muut jäsenet esittelivät itsensä. Ensimmäisenä varsinaisena asiakohtana oli pandemian jäsenjärjestöille ja -verkostoille aiheuttamat toimintaongelmat ja ratkaisut niihin.

Täysistunnon pöytäkirja 2021

Valtuuskunnan julkilausuma 2021

Kokouksen puheenjohtajiksi valittiin Seppo Puolle (toinen oikealta) ja Niina Slagner (oikealla). Sihteereiksi valittiin Sinikka Lindquist ja Jouni Slagner.

Kuvat: Kai Kangassalo

Valtuuskunta on esittänyt Kaisa Syrjänen Schaalia Ihmisoikeuksien instituutin johtoon

Lue lisää...

Vuoden 2020 ruotsinsuomalainen vähemmistökunta on Haninge!

Lue lisää...

Mainos

Lahjaksi:

Valtuuskunnan 20. täysistunto 2020

Täysistunto pidettiin 10.–11. lokakuuta Tukholmassa poikkeuksellisissa olosuhteissa corona-epidemian takia. Osa edustajista oli paikalla vain digitaalisesti. Myös kokouksen kunniavieras, kulttuuri- ja demokratiaministeri Amanda Lind vieraili kokouksessa etänä.

Teknisistä vaikeuksista huolimatta päätökset onnistuttiin tekemään normaalissa järjestyksessä. Henkilövalinnoissa vältyttiin äänestyksiltä, mistä kiitos edustajille. Kulttuuritarjonnasta huolehtivat Valtuuskunnan järjestämän laulukilpailun voittaja Johannes Räihä ja yleisön suosikki Kuusimäen ravurit.

Valtuuskunnan puheenjohtajistoon valittiin uusina Markus Marttila ja Elina Majakari sekä varalle Andreas Ali Jonasson.

Valtuuskunnan täysistunnossa 2020 hyväksytty JULKILAUSUMA – UTTALANDE

Täysistunnon pöytäkirja

Kuvat: Kai Kangassalo

Kokouksen puheenjohtajina toimivat Seppo Puolle ja Niina Slagner, sihteereinä Jouni Slagner ja Sinikka Lindquist. Puheenvuoroa käyttämässä Petra Palkio.

Valtuuskunnan puheenjohtajisto 2020–2021: Elina Majakari, Eivor Olofsson (puheenjohtaja), Heli Lindström, Sinikka Lindquist ja Markus Marttila (varapuheenjohtaja). Kuvasta puuttuu Andreas Ali Jonasson (varajäsen).

20-vuotistäysistuntoa olivat juhlistamassa neljä aikaisempaa puheenjohtajaa: Raija Metso Korpela, Martti Paananen, Sinikka Lindquist ja Heli Lindström. Valtuuskunnan pitkäaikainen työntekijä Esko Melakari oli myös kunniavieraana.

Raija Metso Korpela		Martti Paananen
Sinikka Lindquist		Esko Melakari
Heli Lindström

Kulttuuri- ja demokratiaministeri Amanda Lind

Johannes Räihä

Kuusimäen ravurit

Vähemmistökielipalkinto 2020
Markku Peuran muistoksi

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta myöntää vuoden 2020 vähemmistökielipalkinnon Lina Puraselle.

Valtuuskunta perustelee päätöstä seuraavasti: Lina Puranen on yli kymmenen vuoden ajan eri tavoin työskennellyt ruotsinsuomalaisten aiheiden parissa sekä kulttuurituottajana ja journalistina. Hän on ollut mukana starttaamassa kulttuuriprojekteja kuten Mokoma, Finskt Disco sekä kaksikielisen lastenkulttuuri projektin Mukulat. Hän on myös toimittanut ohjelmia, joissa on huomioitu ruotsinsuomalainen vähemmistö eri näkökulmista. Tuotannossa on valotettu ruotsinsuomalaisuutta useiden sukupolvien perspektiivistä, sekä lasten, nuorten ja vanhojen ihmisten tarinoiden kautta.

Lina on väsymätön taistelija suomen kielen ja ruotsinsuomalaisen kulttuurin puolesta.

Palkinto ojennettiin Suomen suurlähettilään residenssissä Tukholmassa
8. lokakuuta. Kuvia tilaisuudesta

Kuvat: Kai Kangassalo

RUOTSINSUOMALAISEN LAULUKILPAILUN VOITTAJA ON VALITTU.

11. kesäkuuta 2020

JOHANNES RÄIHÄN KAPPALE OUZO VOITTI.

HÖSTORKESTERN: ELD ÖVER VATTNET TULI TOISEKSI JA
CARY YLITALO: INNAN DET ÄR FÖR SENT KOLMANNEKSI.

Lehdistötiedote

Lisää Sveriges Radio Finskassa!

Ja myös SVT Uutisissa!

KIRJE FHM:LLE JA VASTAUS FHM:LTÄ.

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtajisto lähetti kirjeen folkhälsomyndighetenille kysyen tiedoista joita olemme lukeneet maankattavissa uutisissa eli poikkeavista kuolinluvuista koskien joitakin kansallisuuksia, muun muuassa suomalaisia.

Kirjeet ovat ruotsiksi. Saat ne avattua allaolevista linkeistä.

Kirje Folkhälsomyndighetenille

Vastaus Folkhälsomyndigheteniltä

AJANKOHTAISTA TIETOA SISURADIOSTA KORONAVIRUKSESTA

Sisuradion uutisointi koronaviruksesta suomeksi.

SKELLEFTEÅ – VUODEN 2019 RUOTSINSUOMALAINEN KUNTA

Ruotsinsuomalaisten päivänä 24. helmikuuta Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta valitsee edellisen vuoden ruotsinsuomalaisen kunnan. Kunnianosoituksen tarkoitus on huomioida kunnan työ ruotsinsuomalaisen vähemmistön hyväksi.

Vuoden 2019 ruotsinsuomalaiseksi vähemmistökunnaksi valittiin Skellefteå, joka on menestyksellisesti tukenut ruotsinsuomalaista kulttuurityötä kunnassa ja kehittänyt kunnan eri osien välistä yhteistyötä.

Perustelut:

Vuoden 2019 ruotsinsuomalaisen vähemmistökunnan valinnassa painopiste on ollut toisaalta lasten ja nuorten sekä kunnan välisessä neuvonpidossa, toisaalta kunnan työskentelytavassa rakenteellisen vuoropuhelun toteuttamiseksi ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa.

Neuvonpito lasten ja nuorten kanssa

• Skellefteån kunta on löytänyt menetelmiä ja toimintatapoja ottaa huomioon lasten tarpeet ja näkemykset laajemmassa mittakaavassa.
• Neuvonpito toteutetaan siellä missä lapset ovat – esikoulussa.
• Kunta tekee myös vuosittaisen tarvekartoituksen, jossa kunnan kaikki vanhemmat, joilla on 0-5 -vuotiaita lapsia, saavat vastata kyselyyn.
• Tällä tavalla kunta saa tietoa ruotsinsuomalaisten lasten suomenkielisen esikoulun tarpeista.
• Erityisiä neuvonpitoja lasten kanssa on toteutettu esikoulussa Esikoulun opetussuunnitelman (Lpfö18) tuella, jossa nostetaan esiin lapsen oikeus vaikuttaa omaan koulutukseensa, osallisuuteen jne.

Rakenteellinen vuoropuhelu

• Skellefteån kunnanhallitus on vuonna 2019 tehnyt päätöksen eri toimenpiteistä, joilla muodollistetaan ja jäsennellään neuvonpito ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa. Yksi esimerkki näistä päätöksistä on, että ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustaja saa korvauksen osallistumisestaan neuvonpitoon kunnan palkkiosäännön mukaisesti.
• Neuvonpitoihin osallistuu kunnan lautakuntien edustajia.
• Kunta on hyväksynyt kansallisia vähemmistöjä koskevien asioiden kehitysohjelman 2019–2022.
• Kunnalla on myös erityinen toimintasuunnitelma ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle ja suomen kielen hallintoalueelle.

 Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta onnittelee Skellefteån kuntaa!

Kunnianosoitus jaetaan 24. helmikuuta klo 17.00 Östhammarissa, vuoden 2018 ruotsinsuomalaisessa kunnassa. Paikka: Kulttuuritalo Storbrunn, Klockstapelsgatan 2. Tervetuloa!

NEUVONPITO 19.2. 2020

Valtuuskunta oli neuvonpitokokouksessa 19/2 2020 valtioneuvos Amanda Lindin kanssa. Kokouksessa oli myös läsnä Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto, Ruotsinsuomalaisten keskusliitto sekä Suomalaisten Eläkeläisten keskusliitto Ruotsi.

SUOMENKIELISET YLEISÖOPASTUKSET KANSALLISMUSEOSSA

Suomenkieliset yleisöopastukset on toistaiseksi peruttu. ”Kiinnostunut Kansallismuseosta”-opaskierroksella tutustutaan muun muassa museon historiaan ja entisöitiin sekä muutamiin kokoelmien upeista teoksista ja esineistä.

RUOTSINSUOMALAINEN LAULUKILPAILU

30. joulukuuta 2019

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta julistaa sävellys- ja sanoituskilpailun. Kilpailun tarkoituksena on nostaa esiin ruotsinsuomalaisia säveltäjiä ja sanoittajia sekä antaa näkyvyyttä ruotsinsuomalaisuudelle.

Voittajakappale palkitaan 20 000 kruunun stipendillä tekijöiden kesken.

Kilpailukappale on lähetettävä 1.1.2020 – 31.3 2020 välisenä aikana.

Lue lisää tästä: Laulukilpailu 2020

VÄHEMMISTÖKIELIPALKINTO 2019 MARKKU PEURAN MUISTOKSI

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta myöntää vuoden 2019vähemmistökielipalkinnon Kristian Borgille.

Valtuuskunta perustelee päätöstä seuraavasti: Kristian Borg on antologiansa ja podcastinsa kautta aloittanut uudenlaisen keskustelun vähemmistöidentiteetistä. Finnjävlar-projekti on edistänyt pohdintaa vähemmistöön kuulumisen raskaista puolista, vähemmistön ja enemmistön välisestä vuorovaikutuksesta, voimaantumisesta ja voimasta saada aikaan muutosta. Hän on onnistunut tuomaan esille kokemuksia, joihin monet voivat samaistua, ja sen kautta entistä useammat ovat voineet löytää ruotsinsuomalaiset juurensa.

Palkinto ojennetaan vähemmistöpoliittisessa seminaarissa Suomen suurlähetystössä Tukholmassa 24. syyskuuta n. kello 15.00.

Lue lisää ja kuuntele tästä!

Ja katsele tästä!

VALTUUSKUNNAN TÄYSISTUNTO PIDETTIIN
30.-31. MAALISKUUTA 2019

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan täysistunto pidettiin 30.-31. maaliskuuta Suomen Tukholman-instituutissa. Paikalla oli yli 40 henkilöä. Edustajat olivat yksimielisiä ja päätökset tehtiin puheenjohtajiston esittämällä tavalla. Puheenjohtajiston Heli Lindströmin ohjaamassa ryhmätyössä suunniteltiin Valtuuskunnan tulevaa viisivuotisohjelmaa ja sen lisäksi Ruotsinsuomalaisten laulua koskevaa aloitetta. Puheenjohtajistolle jäi tehtäväksi julistaa siitä kilpailu. Täysistunnon yhteydessä järjestettiin myös seminaari, johon osallistui edustajia FUEN-järjestöstä (Federal Union of European Nationalities). Seminaarissa keskusteltiin muun muassa siitä, mitä EU voisi tehdä ruotsinsuomalaisten hyväksi.

Täysistunnossa valitun uuden puheenjohtajiston kokoonpano ja kaudet:

Eivor Olofsson, puheenjohtaja, 2 vuotta
Petra Palkio, varapuheenjohtaja, 1 vuosi
Sinikka Lindquist, varsinainen jäsen, 2 vuotta
Heli Lindström, varsinainen jäsen, 2 vuotta
Venla Odenbalk, varsinainen jäsen, 1 vuosi
Helen Kantokoski Kviby, varajäsen, 1 vuosi

Vasemmalta: Helen Kantokoski Kviby, Venla Odenbalk,
Eivor Olofsson, Heli Lindström, Petra Palkio ja Sinikka
Lindquist. (Kuva: Seppo Puolle)