Säännöt

Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan vuoden 2018 varsinaisen täysistunnon päättämät säännöt

  • 1 Valtuuskunnan tarkoitus ja toimintatapa

1.1 Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunta – ruotsiksi Sverigefinländarnas Delegation on ruotsinsuomalaisten, Pohjoismaiden suurimman kansallisen vähemmistöryhmän, kielellisiä, kulttuurillisia, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia etuja valvova elin. Se toimii ruotsinsuomalaisten yhteydenpitäjänä Ruotsin valtiovaltaan ja viranomaisiin, Euroopan neuvostoon sekä muihin kansallisiin, pohjoismaisiin ja kansainvälisiin yhteisöihin.

Valtuuskunta valvoo Euroopan neuvoston Vähemmistökieli ‐ ja vähemmistösuojasopimusten noudattamista ruotsinsuomalaisten osalta sekä selvityksiä, jotka Ruotsin hallitus tekee Euroopan neuvostolle sopimusten pohjalta. Valtuuskunta seuraa myös Euroopan neuvoston Ruotsin valtiovallalle asettamia sopimusten seurantaa koskevia vaateita.

Valtuuskunta toteuttaa tavoitteitaan sääntöjensä ja Valtuuskunnan täysistunnon ja puheenjohtajiston päätösten pohjalta.

1.2 Valtuuskunta vastaa toiminnan suunnasta ja tavoitteista Valtuuskunnassa tehtyjen päätösten pohjalta.

1.3 Valtuuskunta päättää taloudestaan.

1.4 Valtuuskunnan toimialueena on Ruotsi.

1.5 Valtuuskunnan kielet ovat suomi ja ruotsi.

1.6 Valtuuskunnan kotipaikka on Tukholma

  • 2 Päämäärä ja tehtävät

2.1 Valtuuskunnan päämääränä on suomen kielen aseman vahvistaminen ja suomen kielen elvyttäminen ja sen säilymisen turvaaminen Ruotsissa. Päämääriin kuuluu myös suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen kulttuuriperinteeseen pohjautuvan ruotsinsuomalaisen kulttuurin kehittäminen, suomenkielisten laitosten ja palvelujen edellytysten luominen eri yhteiskunta ‐ aloilla sekä tietoisen ja aktiivisen vähemmistöryhmän ylläpitäminen Ruotsissa.

Valtuuskunta painottaa toiminnassaan suomen kielen lisäksi kaksikielisyyden merkitystä.

Valtuuskunnan tavoitteena on tietoisuuden ja ymmärtämyksen lisääminen ruotsalaisten keskuudessa ruotsinsuomalaisen vähemmistön kieli ‐ ja kulttuuritavoitteita kohtaan.

Ruotsinsuomalaisuus on osa monikulttuurista Ruotsia. Siksi vuorovaikutus enemmistöyhteiskunnan, muiden kansallisten vähemmistöjen ja Ruotsissa asuvien eri etnisten ryhmien kanssa on osa Valtuuskunnan toimintaa.

Valtuuskunnan tehtävänä on edistää ruotsinsuomalaista kulttuuriautonomiaa ja pitää yhteyttä yhteiskunnan määrärahoja jakaviin ja niistä päättäviin viranomaisiin ja yhteisöihin.

Valtuuskunnan tehtävänä on edistää ruotsinsuomalaisten yhteisöjen välistä yhteistyötä.

  • 3 Koostumus

3.1 Ruotsinsuomalaisten valtakunnalliset järjestöt ja Ruotsin kirkon ruotsinsuomalainen työ saavat Valtuuskunnassa 1 ‐ 499 jäsentä kohden yhden (1) edustajanpaikan ja 500 ‐ 999 jäsentä kohden yhden (1) edustajanpaikan lisää. Tämän lisäksi jokainen alkava tuhatluku oikeuttaa yhteen (1) edustajanpaikkaan, yhteisö saa kuitenkin enintään seitsemän (7) edustajanpaikkaa. Edustajat on valittava yhteisön ylimmässä päättävässä elimessä.

3.2 Muut ruotsinsuomalaiset yhteisöt, laitokset ja verkostot saavat kukin yhden (1) edustajanpaikan:

3.3 Ruotsin Valtiopäivillä edustettuina olevat poliittiset puolueet, ruotsalaiset valtakunnalliset ja kansainväliset järjestöt/yhteisöt voivat saada tarkkailijan paikan Valtuuskunnan täysistunnossa.

3.4 Kukin Valtuuskunnassa edustettuna oleva yhteisö päättää edustajansa/edustajiensa toimikauden pituudesta itse. Edustajan jättäessä paikkansa kyseinen yhteisö valitsee hänen tilalleen uuden edustajan, joka tulee ilmoittaa täysistunnon sihteeristölle ennen Valtuuskunnan varsinaista istuntoa.

3.5 Valtuuskunta voi hakemuksesta hyväksyä jäseniksi uusia yhteisöjä, laitoksia ja verkostoja, joiden funktio ei ole pelkästään paikallinen tai alueellinen.

3.6 Järjestö, joka ei ole osallistunut kahteen peräkkäiseen täysistuntoon katsotaan eronneeksi Valtuuskunnasta ja sen toiminnasta.

  • 4. Organisaatio

4.1 Täysistunto

Valtuuskunnan ylin päättävä elin on varsinainen täysistunto, joka kokoontuu kerran vuodessa toukokuun 31. päivään mennessä. Täysistunto on päätösvaltainen, kun yli puolet Valtuuskunnan edustajista on läsnä.

Ylimääräinen Valtuuskunnan istunto on kutsuttava koolle, mikäli puheenjohtajisto niin päättää tai milloin vähintään yksi kolmasosa (1/3) Valtuuskunnan edustajista kirjallisesti vaatii sitä saman asian käsittelemistä varten. Ylimääräinen Valtuuskunnan istunto käsittelee vain niitä asioita, jotka on mainittu kutsussa.

4.2 Ääni , puhe ja läsnäolo oikeus

Ääni-, puhe- ja läsnäolo-oikeus Valtuuskunnan täysistunnossa määritellään sääntöjen 3. pykälässä. Valtuuskunnan täysistunnot ovat avoimia yleisölle ja lehdistölle.

Puheenjohtajiston jäsen ei saa äänestää Valtuuskunnan edustajana silloin, kun on kysymys vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, eikä osallistua tilintarkastajien valintaan.

Läsnäolijoiden puheoikeudesta päättää Valtuuskunnan täysistunto kulloinkin erikseen

4.3 Päätökset

Päätökset Valtuuskunnan täysistunnossa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänestykset suoritetaan avoimina. Vaalit toimitetaan suljetuin äänestyslipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

4.4 Täysistunnon koollekutsuminen

Kutsu Valtuuskunnan täysistuntoon on lähetettävä Valtuuskunnassa edustettuina oleville yhteisöille viimeistään kolme (3) kuukautta ennen täysistunnon alkua ja ylimääräiseen istuntoon viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen ylimääräisen istunnon alkua. Varsinaisen täysistunnon esityslista, aloitteet ja muut asiakirjat on lähetettävä Valtuuskunnan edustajille viimeistään neljä (4) viikkoa ennen täysistunnon alkua. Ylimääräisen istunnon esityslista ja asiakirjat tulee lähettää Valtuuskunnan edustajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen ylimääräisen istunnon alkua.

4.5 Aloitteet ja esitykset

Valtuuskunnan edustajien tekemät aloitteet on jätettävä puheenjohtajistolle kuusi (6) viikkoa ennen täysistunnon alkua.

Henkilövalintoja koskevat esitykset on lähetettävä vaalivaliokunnan kokoonkutsujalle viimeistään neljä (4) viikkoa ennen kokouksen alkua.

4.6 Täysistunnon esityslista

Valtuuskunnan varsinaisessa täysistunnossa käsitellään mm. seuraavat asiat:

– valitaan täysistunnon puheenjohtaja(t), sihteeri(t), kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa

– käsitellään puheenjohtajiston kertomus Valtuuskunnan toiminnasta edellisen toimintavuoden ajalta ja päätetään sen hyväksymisestä

– esitetään viimeksi kuluneen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien siitä antama lausunto, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

– käsitellään puheenjohtajiston esittämät asiat

– käsitellään Valtuuskunnan edustajien jättämät aloitteet

– päätetään seuraavan vuoden toiminta ‐ ja talousohjelmasta

– valitaan sääntöjen edellyttämällä tavalla Valtuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja puheenjohtajiston kolme (3) muuta jäsentä

– valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varajäsenet tarkastamaan valtuuskunnan taloutta ja hallintoa. Toisen varsinaisista tilintarkastajista ja hänen varajäsenensä on oltava auktorisoituja/hyväksyttyjä tilintarkastajia. Varajäsen siirtyy varsinaisen tilalle tämän jättäessä tehtävänsä.

– valitaan kolmihenkinen (3) vaalivaliokunta valmistelemaan seuraavan täysistunnon henkilövalintoja ja nimetään vaalivaliokunnan kokoonkutsuja.

4.7 Valtuuskunnan puheenjohtajisto palkkaa tarvittavan henkilökunnan talousarvion ja muiden resurssien puitteissa.

  • 5 Puheenjohtajisto

5.1 Puheenjohtajistoon kuuluvat Valtuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä.

5.2 Puheenjohtajisto valitaan vuosittain Valtuuskunnan varsinaisessa täysistunnossa.

5.3 Puheenjohtajiston tehtävänä on

– vastata Valtuuskunnan juoksevasta toiminnasta ja taloudesta

– palkata tarvittava henkilökunta ja asiantuntijat talousarvion puitteissa

– valmistella Valtuuskunnan täysistunnot

– tehdä vuosittain esitys seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi

– tehdä vuosittain esitys edellisen vuoden toimintakertomukseksi. Toimintakertomuksen tulee sisältää tilinpäätös, tilintarkastajien siitä antama lausunto ja esitys vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

– edustaa Valtuuskuntaa täysistuntojen välisenä aikana.

5.4 Puheenjohtajisto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään kolme puheenjohtajiston jäsentä. Näistä yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

  • 6 Valtuuskunnan nimenkirjoittajat, toiminta ja tilivuosi

6.1 Valtuuskunnan nimen kirjoittavat Valtuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja puheenjohtajiston nimeämä henkilö aina kaksi yhdessä.

6.2 Valtuuskunnan toiminta ‐ ja tilivuosi on kalenterivuosi.

  • 7 Sääntöjen muuttaminen

7.1 Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) Valtuuskunnan edustajista sitä kannattaa. Sääntöjen muuttaminen voidaan ottaa käsiteltäväksi vain siinä tapauksessa, että siitä on sääntöjenmukaisessa kokouskutsussa erikseen mainittu.

Sääntöjenmuutosasia otetaan käsiteltäväksi, mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) Valtuuskunnan edustajista sitä aloitteessa vaatii.

  • 8 Valtuuskunnan purkaminen

Valtuuskunnan purkamiseen vaaditaan neljä viidesosaa (4/5) Valtuuskunnan varsinaisessa istunnossa ja aikaisintaan yhden (1) kuukauden kuluttua sen jälkeen pidettävässä Valtuuskunnan ylimääräisessä istunnossa annettavista äänistä. Valtuuskunnan purkaminen voidaan ottaa käsiteltäväksi vain siinä tapauksessa, että siitä on sääntöjenmukaisessa kokouskutsussa erikseen mainittu. Valtuuskunnan purkautuessa sen jäljellä olevat varat luovutetaan Ruotsissa toimiville, Valtuuskunnan päämääriä toteuttaville yhteisöille.

Täysistunto 2018-03-24-25